Suhteellinen voima ja sen merkitys

Suhteellinen voima, kuten nimi jo vihjaa, on ihmisen voimataso suhteessa hänen omaan painoonsa. Suhteellisesti vahva henkilö siis liikuttaa kuormaa hyvin suhteessa oman vartalonsa kokoon ja hyvin yleisesti myös liikkuu itse hyvin. Mitä tällä tiedolla sitten tekee?


Telinevoimistelijat liikuttavat omaa kehoaan helposti hyvien lajispesifien voimasuhteidensa vuoksi.

Nykyään kun moni ihminen pärjää arjessaan ilman äärimmäisiä voimasuorituksia vaativia töitä, korostuu oman kehon liikuttaminen enemmän. Tämän vuoksi on hieman järjetöntä sanoa 70-kiloista urheilijaa heikoksi, jos hänen 100kg tempaustulostaan vertaa 100-kiloisen urheilijan 130kg tempaukseen. Itse asiassa jos verrataan näiden kahden urheilijan tuloksia, nostaa kevyempi urheilija noin 1,43-kertaisesti oman painonsa tempauksessa, kun raskaamman urheilijan suhdeluku jää lukemaan 1,3. Tällöin jos näiden kahden urheilijan tuloksia vertaa heidän kehonpainoonsa, on 70-kiloisella urheilijalla enemmän suhteellista voimaa. Absoluuttinen voima on sitten asia erikseen, siinä katsotaan pelkkää liikutellun kuorman määrää (1).


Suhteelliseen voimaankin on olemassa yllä mainittujen lukujen kaltaisia suhdelukuja (2), jotka toimivat monesti voimaharrastajan virstanpylväinä ja suuntaviivoina. Tässä on kuitenkin hyvä huomioida, että mitä raskaampi nostaja on, sitä yleisempää on suhdeluvun heikentyminen. Tämän vuoksi on olemassa muita mittareita, kuten Sinclairin ja Wilksin laskukaavat, joita käytetään painonnostossa ja voimanostossa. Nämä ovat kuitenkin jo jonkin verran enemmän taulukoiden ja matematiikan kanssa pelaamista vaativia kaavoja, joten jos omat intressit ovat vain hyvinvoinnissa ja treenaamisessa, eivät ne ole välttämättömiä. Kisaajille tilanne on tottakai eri.


Voima- ja painonnostossa suhteellinen voima merkitsee myös, mutta sen merkitys ei ole yhtä suuressa roolissa kuin kehonpainolajeissa.

Mainittakoon vielä että suhteellisen voiman kohdalla puhutaan yleensä maksimivoimasta. Maksimivoimaa harjoiteltaessa hermotus on isossa roolissa ja lihaksen kokoa ei pyritä maksimoimaan, vaan tuotettua voimaa (3). Toki lihaksen kokoa kasvatettaessa sen voimantuottopotentiaali kasvaa myös, mutta se ei välttämättä ole optimaalisin tapa. Kannattaa siis miettiä omien tavoitteiden kannalta että onko voiman lisääminen vai lihasmassan kasvattaminen etusijalla ja suunnitella harjoittelu sen mukaan. Suuremmalla suhteellisella voimalla on myönteinen vaikutus joissain suorituksissa (liikutetaan omaa kehoa) mutta joissain suorituksissa (esim. kontaktilajeissa) saman voiman tuottaminen isommalla kehon massalla voi olla eduksi.


Mikäli voimaharjoittelu ja suhteellisen voiman kehittäminen kiinnostavat, kannattaa käydä lukemassa seuraavat Valtti training -tekstit

Kestävyyslajien voimaharjoittelu

Kuntoilijan GPP

Hypertrofisen ja hermostollisen voimaharjoittelun erot

Nopeusvoima

Voikaa vahvasti.

Pekko


Lähteet:

1. Atleettinen partasuu -blogi. Tuomas Rytkönen. Luettu: 30.9.2019. Luettavissa: https://www.tuomasrytkonen.fi/atleettisen-partasuun-blogi/absoluuttissuhteellisen-voiman-indeksi/


2. Lihastohtori -blogi. Juha Hulmi. Luettu: 20.9.2019. Luettavissa: https://lihastohtori.wordpress.com/2015/12/15/voimastandardit/


3. Bompa, T. Periodization training for sports. 2015. Human kinetics publishers. 3. painos.