Siirtovaikutus

Siirtovaikutus on varmasti tuttu kaikille, vaikka termi itsessään ei soittaisikaan kelloja pienen kylän voimalla. Siirtovaikutuksella tarkoitetaan harjoittelussa tapahtuvan oppimisen siirtymistä suoritukseen (1). Esimerkiksi mäkihyppääjän tehdessä räjähtäviä kyykkyjä, on siirtovaikutus hyppyrinnokalta ponnistamiseen vahva. Penkkipunnerruksella taas on hyvin heikko siirtovaikutus mäkihyppääjän suoritukseen. Eli kysymys on pähkinänkuoressa siitä, miten hyvin harjoiteltu taito, ominaisuus tai liikemalli on siirrettävissä harjoitteesta tavoiteltavaan lajisuoritukseen.


Jos siirtää treenikaveria, onko sillä siirtovaikutus?

Siirtovaikutus voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: positiiviseen, neutraaliin ja negatiiviseen (2). Jos esimerkiksi voimaharjoitteella on positiivinen siirtovaikutus, vaikuttaa harjoitteen tekeminen positiivisesti suoritukseen. Neutraalin siirtovaikutuksen liikkeellä ei ole vaikutusta suoritukseen ja negatiivinen vaikuttaa luonnollisesti negatiivisesti eli häiritsevästi suoritukseen.


Miksi siirtovaikutus on tärkeää etenkin urheilijoille? Kuten jo mainittiin, on joidenkin asioiden harjoittamisella suurempi vaikutus varsinaiseen suoritukseen, joten luonnollisesti niitä kannattaa harjoitella jos haluaa suorituksen parantuvan. Kuntoilijallekin siirtovaikutus on asia jota kannattaa aina silloin tällöin miettiä: onko tärkeämpää että jaksan liikuttaa kehoani ja nostaa painavia asioita vai haluanko keskittyä pelkästään isojen hauisten kasvattamiseen? Kummasta on enemmän hyötyä arjessa? Jos tavoitteena on elää tervettä ja monipuolista elämää, parempi siirtovaikutus löytyy todennäköisesti kyykkäämisestä, maastavedosta, leuanvedosta pystypunnerruksesta jne. verrattuna hauiskääntöön ja vatsarutistuksiin. Esimerkki on luonnollisesti kärjistetty, mutta sanomasta saa kiinni.


Otetaan esimerkiksi pikajuoksu. Kokemattomille harjoittelijoille pystysuunnassa toteutettu voimaharjoittelu (kyykyt, maastaveto) voivat olla riittäviä lisäämään pikajuoksun tehontuottoa ja nopeutta, mutta siinä kehitys tulee enemmänkin lisääntyneestä lihasmassasta ja voimantuotannosta (3,4). Tämä yleisen urheilullisuuden lisääminen auttaa siis kehittymään, kyllä, johtuen jonkinasteisesta siirtovaikutuksesta juoksun yleisiin voimantuottovaatimuksiin. Tämä vaihtoehto sopiikin monelle kuntoilijalle ja harrastajalle, sillä se kehittää aiemminkin Valtin blogissa käsiteltyä GPP:tä, general physical preparednessiä eli yleistä fyysistä valmiutta (jos missasit GPP-tekstin lue se tästä). Jos kuitenkin tähdätään nimenomaan juoksun kehitykseen, löydetään suurempi siirtovaikutus voimaliikkeistä, joissa voimaa tuotetaan samaan suuntaan kuin itse juoksusuoritus, eli eteenpäin (3,4,5). Lajinomaisuus on tässä avainsana. Jos urheilijalla (tai miksei innokkaalla kuntoharrastajalla) on mahdollisuus tehdä voimaharjoitus fiksulla tavalla lajinomaisesti, kannattaa se ottaa ainakin osaksi harjoitusohjelmaa. Tämä johtuu siitä, että lajinomaisilla harjoitteilla lihasten hermotus kehittyy tuottamaan voimaa oikeassa järjestyksessä, jolla on tutkittu olevan merkittävä vaikutus suoritukseen (4).


Tässäkin kirjoituksessa on tarkasteltu siirtovaikutusta paljon voimaharjoittelun näkökulmasta, mutta fyysisten ominaisuuksien lisäksi siirtovaikutus on pitkälti hermoston toimintaa ja koordinaatiota. Sadan metrin kisassa ei pärjää vaikka vetäisi 501kg maasta jos keholla ei ole koordinaatiota siirtää sitä voimaa juoksuliikkeeseen. Tämän takia kannattaa panostaa ominaisuusharjoittelun monipuoliseen toteuttamiseen ja lajinomaisiin liikkeisiin. Kuntoilijoille monipuolinen liikkuminen luo juuri monipuolisuuden kautta siirtovaikutuksen erilaisista elämän fyysisistä haasteista selviämiseen, kun taas urheilijoilla oman lajin fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen lähellä lajisuorituksen liikeratoja antaa paremmat mahdollisuudet kehitykselle ja pärjäämiselle.


Jos olet kuntoilija ja tämä kaikki tuntuu kauhean monimutkaiselta, niin kannattaa miettiä omaa liikkumistaan heikkouksien ja vahvuuksien kautta. Olenko hyvä pikajuoksussa? Olen siis todennäköisesti tehnyt asioita jotka ovat tehneet minusta hyvän siinä, olen kehittänyt alavartalon voimaa salilla ja juoksukoordinaatiota juoksemalla. Olenko huono korkeushypyssä? En todennäkoisesti ole tehnyt harjoitteita joiden siirtovaikutus ylöspäin hyppäämiseen olisi niin positiivinen että olisin hyvä korkeushypyssä.


Liikkumalla kehitymme tai ylläpidämme yleisiä ihmiskehon ominaisuuksia. Jos haluamme olla jossain tietyssä asiassa hyviä, täytyy meidän tehdä asioita jotka kehittävät meitä siinä. Siitähän harjoittelussa on kyse.


Pysytään liikkeellä fiksusti, myös koronarajoitusten höllentyessä.


Pekko,

Valtti Training Valmentaja


Lähteet:

  1. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:siirtovaikutus

  2. Issurin, V. Training Transfer: Scientific Background and Insights for Practical Application. Sports Medicine. 2013. Luettavissa: https://link.springer.com/article/10.1007/s40279-013-0049-6 Luettu: 20.5.2020

  3. Barr, M., Sheppard, J. ym. Transfer Effect of Strength and Power Training to the Sprinting Kinematics of International Rugby Players. Journal of Strength and Conditioning Research. 2014. Luettavissa: https://cdn.journals.lww.com/nsca-jscr/FullText/2014/09000/Transfer_Effect_of_Strength_and_Power_Training_to.23.aspx Luettu 21.5.2020.

  4. Young, W. Transfer of Strength and Power Training to Sports Performance. International Journal of Sports Physiology and Performance. 2006. Luettavissa: https://journals.humankinetics.com/view/journals/ijspp/1/2/article-p74.xml Luettu: 21.5.2020.

  5. Zweifel, M. Importance of Horizontally Loaded Movements to Sports Performance. Strength and Conditioning Journal. 2017. Luettavissa: https://www.ingentaconnect.com/content/wk/ssc/2017/00000039/00000001/art00003 Luettu: 22.5.2020.Siirtovaikutus