Säännöllinen liikunta ja psyykkinen hyvinvointi

Miten liikunta vaikuttaa ihmiseen? Tämä on kysymys, jota jokainen voi pohtia omakohtaisesti. Liikunnan vaikutukset riippuvat monesta asiasta, mutta luonnollisesti liikunnalla on vaikutuksia kaikkiin psyko-fyysis-sosiaalisen kolminaisuuden osa-alueisiin. Tuon sanahirviön jälkeen saattaa tuoda helpotusta tietää, että tässä tekstissä keskitymme liikunnan vaikutuksiin psyykkiseen hyvinvointiin.


Useammassa tutkimuksessa ja meta-analyysissä on todettu, että säännöllisellä liikunnalla on positiivisia vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin (1,2,3,4,5,6). Mutta mitä nämä vaikutukset sitten ovat? Sopivassa määrässä toteutettuna liikunnalla voi olla masennusta ja ahdistusta lievittävä vaikutus, ja tämä tuleekin lähes kaikissa tätä tekstiä varten luetuissa teksteissä ilmi. Tämän lisäksi liikunnalla on minäkuvaa ja mielialaa parantava vaikutus, joka luo paremman pohjan kestävälle henkiselle hyvinvoinnille (6). Itselle mieluisalla tavalla ja omaan elämään sopivassa määrin liikunta siis luo edellytyksiä psyykkiselle tasapainolle ja hyvinvoinnille. Liikunta vaikuttaa positiivisesti sekä lapsilla (1) että nuorilla ja aikuisille (2,3,4). Liikunta ei kuitenkaan ole ainut psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttava tekijä, vaan kuten elämässäkin, on psyykkisen hyvinvoinnin rakentamisessa useampi rakennuspalikka.


Koiran kanssa voi esimerkiksi liikkua mieluisasti jos tykkää koirista (yllättäen).

Liikunta on siis aina hyväksi psyykkiselle hyvinvoinnille. Vai onko sittenkään? Liiallisuuksiin mennessään liikunta voi aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin (1,2,3). Näitä ovat muun muassa ylitreenaaminen, kehonkuvan vääristyminen, syömishäiriöt, liikuntariippuvuus ja jopa masennuksen kaltaisia oireita. Vaikka tämä litania kuulostaa vakavalta ja jopa voi nostaa jotkut liikuntaa käynnistelevät takajaloilleen, ei tämä kuitenkaan ole missään nimessä syy jättää liikkumatta. Liikunnan positiiviset vaikutukset ovat paljon suurempia kuin negatiiviset, niin kauan kuin liikumme meille mieluisilla tavoilla emmekä uhraa muuta elämää fyysisen aktiivisuuden alttarilla. Negatiiviset vaikutukset tulevat kuvaan yleensä, kun liikunnan määrä ja intensiteetti hallitsevat muuta elämää tai eivät ole hallittavissa.


Pysytään siis vieläkin liikkeellä ja nautitaan siitä, muuta elämää unohtamatta.


Pekko

Valtti Training -valmentaja


Lähteet:

  1. Ahn, S. & Fedewa, A. A Meta-analysis of the Relationship Between Children’s Physical Activity and Mental Health. 2011. Journal of Pediatric Psychology.

  2. Taylor, C., Sallis, J. & Needle, R. The relation of physical activity and exercise to mental health. 1985. Public health report.

  3. Peluso, M. & Guerra de Andrade, L. Physical activity and mental health: the association between exercise and mood. 2005. Clinics.

  4. Paluska, S. & Schwenk, T. Physical Activity and Mental Health. 2012. Sports Medicine.

  5. Knapen, J., Vancampfort, D., Morien, Y. & Marchal, Y. Exercise therapy improves both mental and physical health in patients with major depression. 2015. Disability and rehabilitation.

  6. Wankel, L. & Berger, B. The Psychological and Social Benefits of Sport and Physical Activity. 2018. Journal of Leisure research.