Liikuntamotivaatiota käsittelevän tekstin kuvat tulevat henkilöistä, jotka toimivat itselle teinivuosina motivaattorina aloittaa salitreeni tosissaan. Mukana siis nostalgiatrippi! Kuvateksteissä myös pientä pilkettä silmäkulmassa.
Sisäinen vai ulkoinen motivaatio?
Motivaatiotekijät määrittävät onko motivaatio sisäisistä vai ulkoisista. Sisäisen motivaation rooli on korostunut uusimmissa tutkimuksissa. Ulkoisessa motivaatiossa ulkoinen palkkio tehdystä työstä saa ihmisen tekemään saman asian uudestaan. Ulkoisia palkkioita ovat muun muassa raha, muiden arvostus ja maine. (1, 2).
Tutkittaessa 11-vuotiaiden jalkapalloilijoiden motivaatioita havaittiin ulkoisen motivaation kasvavan, mikäli valmentaja jakoi peliaikaa pelaajien kykyjen mukaan. Tällöin pelaajat pelasivat voittojen ja kehujen takia (3).
Ulkoisen motivaation eräs muodoista on integroitu motivaatio. Integroidun motivaation ilmenemistä kuvastaa tilanne, jossa ihminen liikkuu pelkästään positiivisten terveysvaikutusten takia, mutta ei välttämättä pidä liikunnasta. Integroitua motivaatiota pidetään silti fyysisen aktiivisuuden lisäämisen kannalta positiivisena motivaation lähteenä. (4).
Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan ihmisen halua tehdä asioita, vaikkakin ilman palkintoa. Asia itsessään motivoi ja ihminen kokee tehtävän itselleen arvokkaana. (1, 2).
Tehtävä- vai kilpailusuuntautuneisuus?
Tavoiteorientaatiomallin oletuksena on, että kaikessa suorittamisessa keskeisenä motiivina on oman kyvykkyyden todistaminen. Tavoiteorientaatiomallissa pätevyyden osoittaminen jaetaan kahteen tavoiteperspektiiviin, joita ovat tehtäväsuuntautuneisuus ja kilpailusuuntautuneisuus. Tehtäväsuuntautuneella motivaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jolloin ihminen pyrkii omaan parhaaseensa. Kilpailusuuntautuneessa motivaatioilmastossa korostuu halu voittaa. (4).
Nopeimmat laskevat jo 1+1 ja tulevat lopputulokseen sisäinen motivaatio + tehtäväsuuntautuneisuus = hyvä liikuntamotivaatio. Totta, mutta ei ihan vielä mennä sinne.
Mikä vaikuttaa liikuntamotivaatioon?
Valitettavasti liikuntamotivaatiota ei kovinkaan usein nosta yleisten liikuntasuositusten kuuleminen. Vaan saatujen liikuntaohjeiden tulee olla henkilökohtaisia. (5, 6). Myös henkilökohtaista palautetta antavat laitteet tai sovellukset voivat toimia aluksi liikuntamotivaatiota lisäävinä tekijöinä (6).
Lisäämällä liikunnan sosiaalisuutta voidaan saada kohotettua liikuntamotivaatiota (7). Sosiaalisuuden rooli liikunnassa on helppo havaita lomakausina. Joululomalla liikutaan vähemmän ja hiihtolomalla enemmän. (6).
Ihminen haluaa tehdä asioita, joista saa nautintoa (1, 2). Kaikki motivaatiotutkijat ovat samaa mieltä siitä että mitä enemmän ihminen nauttii jostain, sitä motivoituneempi hän on asiaa kohtaan ja sitä enemmän hän tekee sitä. Paljon liikuntaa harrastavat ja oman liikuntamotivaationsa korkeaksi kokevat, kokevat myös liikunnan itsessään nautinnolliseksi (6).
Ratkaisuna liikuntamotivaatio-ongelmaan on siis löytää joku liikuntamuoto, josta nauttii, tehdä se yhdessä jonkun kanssa ja antaa pitää terve vaihtelu mukana. Vaihtelu pitää tekemisen pysyy mielekkäänä, ylläpitää uutuuden viehätystä ja auttaa jaksamaan motivaatiokuoppien yli. Tähän kun tuo kylkeen itselleen jonkun kenen kanssa liikkua, ystävä, joukkue, valmentaja tai joku muu, saa itselleen jonkun joka tarvittaessa potkii lisävauhtia. Kaikilla meillä on myös päiviä, kun ei vaan huvita. Jos näitä päiviä on yksi kymmenestä, niin silloin kannattaa kuunnella omaa kehoa ja todeta ettei välttämättä lähdekään liikkumaan.
P.S.
Motivaatio tämä tekstin kirjoittamiseen tuli Eric Helmsin Anecdotes & Observations Ep 13 jaksosta, johon liittyen kirjoitin Valtti Training facebook -sivuille. Facebook-kirjoitus käsittelee sitä miten allekirjoittaneen liikuntamotivaatiolle kävisi, jos kehitystä ei enää koskaan tulisikaan. Silloin nimenomaan sisäinen motivaatio ja itse liikunnasta saatava nautinto ottavat roolia. Tästä muodostuu motivaation yli jaksava omistautuminen. Lisää pohdintaa aiheesta motivaation ja omistautumisen yhteiselo ja erot, voi käydä kuuntelemassa 3DMJ podcastista (8.)
Tuukka Virolainen
Lähteet:
1. Brooks I. 1999 Organisational Behaviour Individuals, Groups and Organisation.
2. Laine V. & Vilkko-Riihelä A. 2007 Mielen maailma 4 Tunteet, motiivit ja taitava ajattelu
3. Dufva V. 2004 Juniorijalkapalloilijoiden sisäinen motivaatio, sisäinen tavoiteorientaatio ja koettu motivaatioilmasto kahden pelikauden aikana. Luettavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/9494/G0000493.pdf?sequence=1 Luettu 14.2.2019
4. Arajärvi P. ym. 2015 Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu
5. Bock B., Forsyth L., Marcus B. & Pinto B.2001 Maintenance of physical activity following an individualized motivationally tailored intervention. Abstrakti luettavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11394558 Luettu: 14.2.2019
6. Virolainen T. Seurantatutkimus liikuntamotivaatiosta ja liikuntaaktiivisuudesta Porvoon seurankuntayhtymän työntekijöillä 2016. Luettavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/107843/Virolainen_Tuukka.pdf?sequence=1&isAllowed=y Luettu 14.2.2019
7. Sandström M. & Ahonen J. Liikkuva ihminen - aivot, liikuntafysilogia ja sovellettu biomekaniikka
8. Valdez A., Alberts J. & Loomis B. 3DMJ Podcast #51: Motivated Mindsets 2017. Kuunneltavissa: https://www.youtube.com/watch?v=LFVFDKQExzw Kuunneltu: 15.2.2019