100% broscience on kirjoitussarja jossa Tuukka ja Pekko käyvät läpi omia epätieteellisiä vinkkejään treeniin, ruokavalioon ja palautumiseen. Sarja pohjaa siis omiin ja asiakkaiden kokemuksiin ja huomioihin. Myös nämä ovat osa evidence based -valmennusta, eivät vaan tutkimukset.
Tekstissä Pekko ja Tuukka pohtivat omaa suhdettaan mind-muscle connectionin hyödyntämiseen omissa treeneissä ja asiakkaita valmentaessa. Mikäli mind-muscle connection ei käsitteenä ole tuttu, voi siihen tutustua tästä.
Pekko
Jos asiakkaalla on hankaluuksia tehdä isompia liikkeitä, kuten kyykkyä tai maastavetoa sen takia, että aiemmin opitun mallin takia jonkin lihasryhmän aktivoiminen on hankalaa. Monella esimerkiksi pakaroiden aktivoiminen kyykyssä tuottaa ongelmia, joka johtaa herkästi polvien kaatumiseen sisään. Tällaisissa tilanteissa käytän apuliikkeinä pakaraa aktivoivia liikkeitä, jossa keskitytään löytämään mind-muscle-yhteys.
Jos treenataan voimaa tai nopeutta, en korosta mind-muscle connectionia, sillä se vie mielestäni herkästi keskittymisen sivuun varsinaisesta asiasta.
Yleisesti näkisin mind-muscle connectionin olevan hyödyllisimmillään hypertrofiaharjoittelussa ja apuliikkeissä sekä aloittelevilla kuntoilijoilla. Aloitteleville etu tulee oman kehon tuntemuksen paranemisesta ja liikeratojen hahmottamisesta oman lihastyön tunteen kautta. Kyllä tästä tulee ajoittain mainittua kokeneemmillekin treenaajille, sillä kyllä kaikkien treenaajien kannattaa tietää ja tunnistaa työskentelevät lihakset, vaikkei siihen erityisesti treenatessa keskittäisikään ajatuksiaan.
Oman lihastyön tunnistamalla ja erottamalla voi parhaimmillaan oppia liikuttamaan kehoaan eri tavoilla ja löytää uusia aspekteja omaan treeniin!
Tuukka
Käytän mind-muscle connectionia osana omia treenejä, mutta valitsen liikkeet melko tarkasti missä sitä käytän. En koe että hermostollisen maksimivoiman treeneissä mind-muscle connectionista on juurikaan hyötyä. Vastaavasti lihasmassaan tähtäävissä apuliikkeissä mietin aina mind-muscle connectionia. Näitä liikkeitä ovat esimerkiksi vipunostot sivulle ja taakse, sekä erilaiset taljasoudut. Peruskaudella mind-muscle connectionin liikkeitä on enemmän ja mitä pidemmälle mennään painonnostossa, sitä vähemmälle apuliikkeet ja sitä kautta mind-muscle connectioniin keskittyminen jää.
Mikäli asiakkaan tavoitteena on nimenomaan hypertrofia eli lihasmassan kasvatus, pyrin monesti sanomaan sekä ohjeen, että mitä lihasta pitäisi työstää. Joissain lihasryhmissä, kuten käsien lihakset ja etureidet, monet osaavat heti jännittää oikein, mutta selkä ja olkapäät ovat lihasryhmiä, joissa menen enemmän ohjeilla ja mielikuvilla. Esim., "Vedä kyynärpäät takaseinään ja yritä tuntea puristus tässä", samalla kun pidän sormia selällä. Maksimivoimaan painottavat liikkeet ja asiakkaat ohjaan aina mielikuvien ja välineen liikuttamisen A.sta B.hen kautta.
Monilla aloittelijoilla mind-muscle connectionin löytäminen on ollut hyödyllistä. Tätä kautta on ensisijaisesti haettu oikeaa suoritustekniikka. Tämä korostui varsinkin ryhmiä ohjatessa. Toki tässäkin on kääntöpuolensa. Joillain asiakkailla olen huomannut mind-muscle connectioniin keskittymisen olevan haitallista. Varsinkin tietyn treenivaiheen saavuttaneilla tavoitteellisilla treenaajilla, mind-muscle connectionin metsästäminen saattaa mennä yli. Keskitytään liikaa "tuntemaan lihasta", että unohdetaan kuorman olevan myös tärkeä osa lihasmassan kasvatusta.
Kaiken kaikkiaan uskon mind-muscle connectionin olevan hyvä työkalu, jota käytetään valitettavasti usein väärin. Mikäli "lihaksen tuntemisen puuttuminen" estää tarpeeksi kovaa treenaamisen, on turha odottaa kehitystä. Huomiona tietenkin, ettei hypertrofiaharjoittelussa painoa tule liikuttaa keinolla millä hyvänsä, vaan haluttuja kohdelihaksia työstäen.
Pekko & Tuukka